Superpartiolaisia - Superscouter

NÄKYMÄ työpisteestäni juuri nyt - SåHÄR ser det ut var jag sitter just nu vid vårt teambord

Raportoin tällä kertaa suoraan tapahtumien ytimestä, Rieneckin partiolinnasta Saksasta, jossa olen kymmenennettä (!?!) vuotta mukana kansainvälisen IMWe-partioleirin johtajatiimissä. Aikataulustani löytyi hiljainen puolituntinen ohjelman ja palaverien välistä ja sain raivattua läppärinmentävän alueen tiimihuoneemme työpöydälle. Missä siis mennään?

Tänään sain ommeltua valmiiksi ison nallekarhun - vetämäni nalletyöpaja on päässyt mukavasti käyntiin, ja työn alla on niin pieniä nalletyynyjä kuin monimutkaisia "antiikkinalleja" perinteisine metallinivelineen. Osallistujilla riittää intoa ja ideoita, ja tunnelma aamuisin on kotoisa ompelukoneiden huristessa taustalla.

NALLETYÖPAJAN arkea - EN VANLIG dag i teddyverkstaden

Pitkäperjantain leirihartaus on vielä valmisteluvaiheessa, mutta onhan tässä vielä pari tuntia aikaa... myrskylyhdyt tarkistin jo, kaikki toimivat ja ovat valmiita pienelle iltavaelluksellemme. Suuri maanantai-illan leiripeli sen sijaan on jo menneen talven lumia - hauskaa oli, mutta sadan henkilön peleissä riittää aina hurjasti järjestelyä ja yöunet sitä ennen jäivät melko olemattomiksi. Viime viikonloppu kului linnaa koristellessa - tänä vuonna teemana on supersankarit, ja suureen saliimme piti saada suurkaupungin tuntumaa pilvenpiirtäjineen, keskuspuistoineen ja puhelinkioskeineen.

JUGGER!!!

Hiukan urheiluakin on tullut harrastettua - pelasin ensimmäistä kertaa elämässäni Juggeria, peliä, jossa pitää "vain" saada pallo vastakkaisen joukkueen maalikoriin. Samalla kun väistelet erilaisin pehmoasein varustettuja vastustajia. Älyttömän hauskaa ja kuraista!

Onnistuin muuten hukkaamaan housuni jonnekin tiimihuoneemme syövereihin kun vedin päälle Kätyrihaalareitani ensimmäisen kerran. Toivottavasti ne ilmestyvät jostakin viimeistään loppusiivouksessa...

LISÄÄ tiimihuonetta -MERA teamrum

Valokuvia varmaankin tulossa myöhemmin, pitää ensin löytää täältä kaaoksen keskeltä sopiva kaapeli :) Mutta sitä ennen löytyy paljon hauskempaakin ja kiireellisempää tekemistä, en ole vielä kertaakaan onnistunut tylsistymään pitkällä IMWe urallani.

Jaaaa vieressäni istuva Slovenialainen tiimiläisemme naurahti juuri, että hänen pitäisi tulostaa 160 metriä DNA-ketjua sunnuntain peliä varten...

P.S. jos haluatte sukeltaa hetkeksi mukaan leirille, suosittelen kurkkaamaan lauantaina 31.3.2018 klo 21 Suomen aikaa livekonserttiamme youtubessa. Osallistujien joukossa on tänä vuonna mahtavia muusikoita (sekä esim. harppu ja ainakin kaksi kontrabassoa)!

TIIMIHUONEEN olonurkka - TEAMRUMMETS myshörna

Denna gång raporterar jag direkt från Rieneck scoutslott i Tyskland där jag är med för det tionde året i rad (!?!) som teamer för det internationella scoutlägret IMWe. Jag råkade hitta en passlig halvtimmespaus i min tidtabell mellan de olika programpunkterna och mötena, och erövra en plats vid vårt teambord för min dator. Vad är alltså på gång?

Idag sydde jag färdigt en stor teddybjörn - min teddyworkshop har full fart och deltagarna håller på att sy såväl små nalledynor som komplicerade "antikteddyn" med traditionella metalleder. Gruppen har en massa idéer och energi, och jag älskar morgonstunderna med mysigt pyssel och symaskinssurr.

Långfredagens kvällsandakt är inte helt förberedd ännu, men jag har ju ännu ett par timmar tid... stormlyktorna har jag redan testat, de är alla redo för en liten kvällsvandring. Måndagens stora lägerspel däremot är redan förbi - det var väldigt roligt att planera och genomföra ett stort spel igen, men det tar alltid en massa tid - nätterna före spelet hade jag knappt alls tid för sömn. Förra veckoslutet dekorerade vi i teamet hela slottet - årets tema är superhjältar, och vår stora sal skulle se ut som en metropol med skyskrapor, en centralpark och telefonkiosker.

TÄSSÄ maalaamme yhtä suurista taustakuvistamme - HÄR målar vi en av våra stora bakgrundsbilder

Jag hade också tid att prova på lite idrott - jag spelade Jugger för första gången i mit liv! Spelet är simpelt - man måste "bara" få en boll i det motsatta lagest målkorg. Men samtidigt måste du väja för det andra lagets krigare som är beväpnade med allehanda mjukisvapen. Sjukt roligt och lerigt!

Jag lyckades förresten tappa bort mina byxor någonstans i vårt teamrum när jag för första gången drog på mig min minionoverall. Hoppas de dyker upp någonstansifrån senast under slutstädningen...

Foton följer säkert senare - jag måste först hitta en passande kabel här i kaoset :) Men före det finns det så många mera brådskande och roligare ärenden, under min långa IMWekarriär har jag ännu aldrig haft det långtråkigt!

Och Just Nu skrattade vår Slovenska teamer att han måste printa ut 160 meter DNA för söndagens stora slutspel...

Banananananananananananana!

P.S. Ifall ni vill ta en titt på lägret bekvämt hemifrån kan jag varmt rekommendera vår livestreamkonsert lördagen 31.3.2018 kl. 20 tysk tid. Vi har en massa bra musiker i år bland deltagarna och bl.a. en harpa och två kontrabaser...

Så många spel, så lite tid! - Niin paljon pelejä, niin vähän aikaa!

MEEPLE Circus var ett av våra favoriter i år. Här gäller det att hålla tungan rätt i mun och samla ihop det bästa möjliga cirkusnumret. - MEEPLE Circus oli yksi tämän vuoden suosikeistamme. Päämääränä on kasata (kirjaimellisesti!) mahdollisimman näyttävä sirkusnumero, ja siihen tarvitaan sorminäppäryyttä!

Senhösten är traditionellt brädspelsäsong för oss - ett av årets mestväntade evenmang, som de som läst denna blog i några år kanske mins, är världens största spelmässa i Essen. Ifjol hade våra bekanta  medspelare fått ett barn just före mässan så resan uteblev, men i år var det igen dags för ett långt veckoslut med många nya spel, med ettåriga Lukas i pappas ryggsäcskssits.

TRADITIONELLT har vi ju alltid också klätt ut oss för en dag på mässan. I år hade vi piffat upp våra steampunkkostymer, men tyvärr glömde vi att ta bra bilder på dem! - PERINTEISESTI olemme aina pukeutuneet jonkun teeman mukaisesti yhtenä messupäivänä. Tänä vuonna rukkasimme vanhat steampunkasumme uuteen uskoon, mutta valitettavasti unohdimme kokonaan ottaa niistä hyviä kuvia!

För första gången ordnade spelförlaget Pegasus en VIP spelkväll dit vi (förutom Lukas med pappa) och ett par goda scoutvänner anmälde oss. Det kändes nog lite VIPpigt att stanna kvar med ett fullt spelbibliotek och smörgåsbord i den enorma mässehallen då de flesta gästerna åkte hem!

UNICORNS!

En ny erfarenhet för i år var också den mindre spelmässan, Spielraum, i Dresden som alltid äger rum ett veckoslut efter Spiel i Essen. Mässan är mera riktad åt barn, och därför har vi inte besökt den tidigare, men i år tänkte vi ta en titt i varje fall... och det lönade sig absolut! Alla de komplicerade spelen som man i Essen får stå i kö för var lediga på borden och utbudet var mycket bättre än vi förväntat! Kanske blir det här med dubbelspelmässa en ny tradition.

BEKANT från den finska sommaren... TUTTU Suomen kesästä...

 Myöhäissyksy on meillä perinteinen lautapelisesonki - yksi vuoden odotetuimmista tapahtumista, kuten pitkäaikaislukijat ehkä muistavatkin, ovat maailman suurimmat pelimessut Essenissä. Viimevuonna matkakumppanimme saivat vauvan juuri ennen messuja joten reissu jäi väliin, mutta tänä vuonna vietimme taas pitkän viikonlopun pelien parissa, pikku Lukas mukana isän selkäreppuistuimessa.

I JACK och bönstängeln fick vi också stapla saker. Ett roligt litet spel som vi varmt kan rekommendera. - JAAKKO ja pavunvarsipelissä saimme myöskin pinota milloin mitäkin. Pieni hauska peli, jota voimme lämpimästi suositella.

Pelikustantamo Pegasus järjesti tänä vuonna ensimmäistä kertaa VIP peli-illan, jonne me (Lukasta ja isäänsä lukuunottamatta) ja pari hyvää partiokaveria ilmoittauduimme. Tuntui kyllä melko VIPiltä jäädä valtavaan messuhalliin täyden pelikirjaston ja voileipäbuffetin kera kun suurin osa messuvieraista tallusti kotiin!

Moar unicorns!

Uusi kokemus oli myöskin Dresdenissä aina viikkoa Essenin messujen jälkeen järjestettävät pienemmät Spielraum pelimessut. Spielraum on suunnattu enemmän lapsille, ja siksi kai emme ole siellä aikaisemmin käyneet, mutta tänä vuonna päätimme kurkistaa, mistä oikein on kyse...ja kyllä kannatti! Kaikki monimutkaiset pelit, joita Essenissä saa jonottaa kauan olivat vapaina pöydillä ja tarjonta oli paljon parempaa kuin olimme odottaneet! Ehkäpä näistä tuplamessuista tuleekin uusi perinne.

Kill the Unicorns!

Svarta tält i sommarhettan - Mustia telttoja kesähelteessä

 

 Augusti lider mot sitt slut, och då jag tänker på vad som hänt under månaden är det inte svårt att sålla ut det Största minnet: BuLa. Det vill säga, det tyska scoutförbundet VCPs förbundsläger - Bundeslager - i Lutherstaden Wittenberg. Ca. 5000 deltagare och en massa svarta tält. De tyska scouterna är nämligen välkända för sina"jurtor" - tält som man bygger upp av triangel- och rektangelformade svarta tygstycken. Av samma bitar kan man sätta upp ett vindskydd för en person (en "Kröte", dvs. padda) eller ett stortält för 20 - eller så bygger man ett enormt tältslott, en idrottsarena, en filmteater eller storkök. Visst finns det specialbitar, som olika stora tak, men principen är den samma: av små delar bygger man upp en större och väldigt flexibel helhet.

 Jag deltog bara några dagar på lägret, men det räckte för att förstå hur enormt de är... och hur annorlunda från typiska finska scoutläger. Ingen skog, ingen simstrand, utan istället ett stort öppet fält utan någon skugga i över 30 graderes hetta. Inga latringropar utan "bajamajan"- plasttoaletter. Varma duschar. Men å andra sidan fanns det många likheter - snärtigt programm för deltagarna, massor med goda vänner att fnittra med i tältet och en hjälpfull och välkomnande atmosfär. Unga ledare och säkert tiotusentals persontimmar frivilligarbete.

Ett litet lägerkapell - Pieni leirikappeli

Jag var med i "storspelsgruppen", ett gäng på 5 scoutledare som redan i vintras lovat att utveckla ett spel för över 3000 12-16 åringar. Någon gång på våren förstod vi att det här på många sätt var det största vi någonsin gjort för scouterna. Hur skall vi hålla alla deltagare sysselsatta i ett par timmar, tävla mot varandra och samtidigt bygga upp en gruppanda? Budget 80 cent per deltagare, förresten. Hur undviker vi ändlösa köer? Och hur informerar vi såväl deltagarna som våra 250 medhjälpare om spelets gång och regler? Vi planerade och testade, sammanställde beskrivningar av alla arbetsuppgifter under spelet och designade spelmaterial. Vi skrev en enorm inköpslista med bl.a. 64 kg visitkort, omkring 30 kg ärter och hundratals färgkritor. Och till sist var vi färdiga att köra igång - på stora lägerscenen, inför tusentals svettande ungdomar.

DEN sista av säkert omkring tio medhjälparbriefings som vi höll, vi måste anpassa vår tidtabell till allt annat som var på gång i underlägren - VIIMEINEN varmaan noin kymmenestä apulaisbriiffistä joita järjestimme, meidän piti tarkkaan sovittaa aikataulumme alaleirien muuhun ohjelmaan sopivaksi.

Lite bakgrund: lägrets tema var reformationen (det är ju "Luther 500" jubileumsår), om hur individer och enskilda människor kan påverka sin omgivning. Lägrets ramhistoria förde deltagarna till år 2517, femhundra år i framtiden. Jorden är så gott som förstörd men mänskligheten lever i åtta futuristiska biotopsbubblor, sektorer, spridda omkring på planeten. Varje sektor - delläger - hade sina egna specialiteter: I Saneco var det fitness, hygien och hälsa som gällde, i Gamer's Throne var allt från morgonmål till kvällslägerbål en tävling. Men en dag träffas åtta ungdomar - en från varje sektor - utanför sina bubblor och går på upptäcktsfärd. Det hittar ett övergivet observatorium, där en bitter galen vetenskapsman håller hus. Vetenskapsmannen har beslutit sig för att förstöra mänskligheten, som enligt honom blivit lat och degenererad, genom att styra en enorm meteorit mot jorden (med hjälp av en supermagnet, förståss). Och vid den här punkten - mitt i lägerveckan - hölls vårt spel.

JUST före spelstart: en raketfabrik väntar ivrigt på de första deltagarna.- JUURI ennen pelin alkua: yksi rakettitehtaista odottaa innokkaana osallistujia.

Deltagarna skulle bygga raketer för att förstöra meteoriten, och för att bygga raketer behövs det förstås olika material: durastål, naniter, antimateria och isolineära mikrochips (det var de här materialerna som vi tryckte upp på visitkort, förresten). Material kunde deltagarna producera genom att arbeta på energi-materiakonverterstationer, dvs. utföra olika uppgifter som att spela memory eller freesbeegolf, rita och lösa labyrinter eller vika pappersflygplan. Materialkorten kunde sedan på raketfabriken bytas ut mot raketdelar - ihopvikta papplådor - som ännu måste byggas och dekoreras enligt olika anvisningar.

HÄR byggs en raketmotor - TÄSSÄ rakennetaan rakettimoottoria

Spelet utgjorden ett vägskäl i lägerhistorien - antingen skulle deltagarna lyckas bygga ihop tillräckligt med raketer och rädda jorden (och då skulle vetenskapsmannen försöka hämnas på hjältarna under resten av lägret) eller de skulle misslyckas - vilket faktiskt också hände. Det var knappt, men ett par raketer saknades och den stora asteroiden fortsatte att flyga mot jorden (vilket visades på en stor skärm under kvällsprogrammet. Naturligtvis måste vi på förhand göra korta animationsfilmer för båda eventuella spelslut...). Under resten av lägret måste berättelsens hjältar med hjälp av alla scouter visa att mänskligheten ännu har mycket gott i sig och övertala vetenskapsmannen att styra bort sin asteroid. Och givetvis lyckades de!

EN GRUPP försöker övertyga raketingenieuren om att deras raketdel är fullt rymdduglig - ERÄS ryhmä yrittää vakuuttaa rakettiinsinööriä raketinkappaleensa avaruuskelpoisuudesta

Vi i storspelsgruppen var överlyckliga över att spelet fungerade så bra - barnen hade roligt, medhjälparna visste vad de skulle göra och tidtabellen höll, i alla fall nästan. Efter tre dagars "sistaminutenstress" på lägerplatsen kunde vi plötsligt bara stå och titta hur alla våra planer och skriverier väcktes till liv framför oss - materialkorten byttes ut mot papplådor, papplådorna veks upp till motorer och raketspetsar och byggdes ihop till nästan femtio raketer på lägerfältet.

Definitive en erfarenhet som man stolt kan skriva in i sin CV!

URSPRUNGLIGEN skulle raketerna byggas mycke högre men på grund av en stark vind på speldagen måste vi i sista minuten ändra på strukturen. Det var lite stressigt. På bakgrunden syns hur många raketdelar varje delläger byggt, för visst måste det finnas lite tävling mellan grupperna också. -  ALUN PERIN raketeista piti tulla paljon korkeampia, mutta pelipäivän kova tuuli pakotti meidät muuttamaan rakennelmaa viimetingassa. Hiukan vain oli stressaavaa... Taustalla näkyy, kuika monta raketinosaa mikäkin alaleiri on rakentanut, sillä pitihän mukaan saada vähän kilpailuhenkeäkin!

Elokuu lähenee loppuaan, ja kun pohdin mitä kaikkea kuukauden aikana on ehtinyt tapahtua, ei ole vaikeaa seuloa Suurinta muistoa: BuLa. Saksalaisen partioyhdistyksen VCPn suurleiri, Bundeslager, Lutherkaupunki Wittenberissä. Noin 5000 osallistujaa ja valtavan monta mustaa telttaa. Saksalaiset partiolaiset ovat nimittäin tunnettuja "jurtistaan" - teltoista, jotka kootaan kolmion- ja neliönmuotoisisita mustista kangaskappaleista. Samoista paloista voi koota joko yhdenhengen laavun (ns. "Kröten" eli rupikonnan) tai suurteltan 20 hengelle. Tai sitten valtavan telttalinnan, urheilukentän, elokuvateatterin tai suurkeittiön. Toki on myös olemassa erityisiä kattopalasia ym., mutta perusideana on, että pienistä kappaleista kootaan suurempi joustava kokonaisuus. 

ARENAN i Gamer's Throne rymde 500 scouter - GAMER'S thronen areenan katsomoon mahtui 500 partiolaista.

Osallistuin leirille vain muutaman päivän ajan, mutta se riitti näkemään, kuinka isosta tapahtumasta oli kyse... ja kuinka paljon BuLa poikkesi suomalaisesta perinteisestä partioleiristä. Ei metsää, ei uimarantaa, vaan niiden sijaan suuri avoin kenttä ilman varjoa 30 asteen helteessä. Ei vessakuoppia vaan Bajamajoja. Lämpimät suihkut. Mutta toisaalta yhtäläisyyksiäkin oli paljon - jännittävää ohjelmaa osallistujille, paljon hyviä ystäviä joiden kanssa voi kikattaa teltassa ja auttavainen ja avoin ilmapiiri. Nuoria johtajia ja varmasti kymmeniätuhansia henkilötyötunteja vapaaehtoistyötä.

PROBLEMET med svarta tält är att de blir olidligt varma i solskenet - MUSTIEN telttojen haittapuolena on, että niissä tulee auringonpaisteella sietämättömän kuumia

Itse olin mukana "suurpeliryhmässä", viisihenkisessä tiimissä joka jo talvella lupautui kehittämään pelin yl 3000 12-16 vuotiaalle partiolaiselle. Kevään aikana tajusimme, että kyseessä oli monella tapaa suurin projekti, jossa olimme olleet mukana. Miten viihdytetään osallistujia pari tuntia ja tasapainoillaan kilpailun ja yhteistyön välillä? Ja miten saamme tiedon pelin säännöistä ja työtehtävistä kulkemaan niin osallistujille kuin 250 avustajalle? Suunnittelimme ja kokeilimme, kirjoitimme työtehtäväkuvauksia ja piirsimme pelimateriaaleja. Kokosimme valtavan ostoslistan jolla oli mm. 64 kg käyntikortteja, n. 30 kg herneitä ja satoja väriliituja. Ja lopulta olimme valmiita, seisoimme leirin suurella näyttämöllä tuhansien hikoilevien nuorten edessä.

DE HÄR behövdes i spelet. Vem gissar till vilket ändamål? - NÄITÄKIN tarvittiin pelissä. Kuka arvaa, mihin tarkoitukseen?

Hiukkasen taustatietoa: leirin teemana oli reformaatio (onhan nyt Luther 500 juhlavuosi), ja se, miten yksittäiset ihmiset voivat vaikuttaa ympäristöönsä. Leirin kehystarina kiidätti osallistujat vuoteen 2517, jolloin maapallo on lähes tuhoutunut ja ihmiset elävät kahdeksassa futuristisessa biotooppikuplassa, sektorissa, eri puolilla planeettaa. Jokaisella sektorilla - alaleirillä - oli omat erikoisuutensa. Sanecossa elämä pyöri fitnessin, hygienian ja terveyden ympärille, Gamer's Thronesissa kaikki aamupalasta iltanuotioon oli kilpailua. Mutta eräänä päivänä kahdeksan nuorta - yksi kustakin sektorista - lähtivät seikkailemaan kuplien ulkopuoliseen autiomaahan. Hylätystä observatoriosta nuoret löysivät hullun tiedemiehen, joka oli päättänyt tuhota laiskistuneen ihmiskunnan ohjaamalla valtavan meteoriitin kohti maata (supermagneetin avulla, mitenpä muutenkaan). Ja tässä kohtaa - keskellä leiriviikkoa - oli pelimme aika.

Osallistujien tuli rakentaa raketteja, joiden avulla meteoriitti saataisiin tuhottua. Ja rakettien rakentamiseen tarvitaan tietysti erilaisia materiaaleja: kestoterästä, naniitteja, antimateriaa ja isolineaarisia mikropiirejä (nämä materiaalit painoimme muuten niille käyntikorteille!). Osallistujat tuottivat materiaaleja työskentelemällä energia-materia-konverttereissa, toisin sanoen suorittamalla erilaisia tehtäviä kuten pelaamalla muistipeliä tai freesbeegolfia, piirtämällä ja ratkomalla labyrintteja tai taittelemalla paperilennokkeja. Materiaalikortit vaihdettiin sitten rakettitehtaissa rakettiosiin - koottaviin pahvilaatikoihin - jotka vielä piti rakentaa ja koristella ohjeitten mukaan.

SÅHÄR byggs en raketstabilisator - NÄIN rakennetaan raketinvakain

Peli toimi tienhaarana leiritarinassa - joko osallistujat onnistuisivat rakentamaan tarpeeksi raketteja pelastaakseen maailman (ja silloin tiedemies yrittäisi kostaa nuorille sankareille loppuleirin ajan) tai raketteja ei onnistuttaisi rakentamaan tarpeeksi - ja niin tosiaan kävi. Tiukkaa teki, mutta pari rakettia puuttui ja valtaisa asteroidi jatkoi lentoaan kohti maata (mikä näytettiin suurella valkokankaalla iltaohjelman aikana. Tietysti meidän oli pitänyt tehdä loppua varten kaksi vaihtoehtoista animaatiopätkää...). Viimeisten leiripäivien aikana osallistujien piti vakuuttaa tiedemies siitä, että ihmiskunnassa on vielä paljon hyvää jäljellä, eikä sen tuhoamisessa olisi mitään järkeä. Ja tietysti siinä onnistuttiin!

SEKTOREN Titanés var en partysektor vars glittertema även syntes i raketerna - TITANÉS oli varsinainen bilesektori, jonka kimalleteema näkyi myös raketeissa.

Meidän suurpeliryhmämme oli silminnähden huojentunut ja innoissaan siitä, kuinka hyvin peli loppujenlopuksi toimi - lapsilla oli hauskaa, apurimme tiesivät mitä piti tehdä ja aikataulukin piti, ainakin melkein. Kolmen päivän "viimetipanstressin" jälkeen saatoimme yhtäkkiä vain seistä keskellä leiriä ja katsoa, miten suunnitelmamme ja kirjoittelumme heräsivät henkiin silmiemme edessä. Materiaalikortit vaihtuivat pahvilaatikkoihin, pahvilaatikot taiteltiin moottoreiksi ja rakettikärjiksi ja lopulta leirikentällä seisoi lähes 50 rakettia.

Ehdottomasti kokemus, jonka aioin laittaa CV:hen!

LEDARNAS vardagstumstält om kvällen - JOHTAJIEN olohuoneteltta illalla

Arrrrrrrrrr!

Kapten Molly Morgan vid rodret - Kapteeni Molly Morgan ruorissa

Glada Vappen!
April lider oundvikligt mot sitt slut efter att ha flugit förbi snabbare än vinden. Var har jag hållit hus? De som känner mig en längre tid gissar redan, det var ju påsk nyligen... och det betyder att jag haft fullt upp med det internationella scoutlägret IMWe - Creative Workshop for Scouts. I år var temat sjörövare, och vi förvandlade den medeltida scoutborgen i Rieneck till hamnstaden i Tortuga i Karibien. Låt mig ta er på ett bildäventyr...

Hauskaa vappua!
Huhtikuu on loppusuoralla hujahdettuaan ohi tuulta nopeammin. Missäs oikein olen piilotellut? Ne teistä, jotka ovat jo kauemmin tunteneet minut saattavatkin arvat, olihan hiljattain pääsiäinen... ja se tarkoittaa, että olen ollut kiireinen kansainvälisen IMWe - Creative Workshop for Scouts -partioleirin merkeissä. Tänä vuonna teemanamme olivat merirosvot, ja muutimme Rieneckin keskiaikaisen partiolinnan Karibialaiseksi Tortugan satamakaupungiksi. Tulkaapa mukaani kuvaseikkailulle...

Aphrodite's Revenge vid kajen i Tortuga - TORTUGAN satamaan ankkuroitu Aphrodite's Revenge

DEN som tittar riktigt noga på stolparna vid kajen märker att vi till och med målade måsbajs på dem! - JOKA oikein tarkkaan katsoo huomaa, että maalasimme jopa lokinkakkaa laiturin tolppien päihin!

STREET ART verkstaden förskönade vårt slott med många konstverk under veckan. Kriterium: de måste vara enkla att städa bort efter evenemanget! - KATUTAIDETYÖPAJA kaunisti linnaamme monin taideteoksin viikon aikana. Vaatimus: ne piti kaikki saada helppsti siivottua pois tapahtuman jälkeen.

På ALLA hyllor i badrummen såddes poskgräs... - KAIKKIEN kylpyhuoneen hyllyille kylvettiin rairuohoa...

...I SLUTET av veckan hade vi små parklandskap överallt! - ...VIIKON loppupuolella joka paikassa oli pieniä puistomaisemia!

UNDER den internationella kvällen bjöd scouterna från Berlin på kebab - KANSAINVÄLISEN illan aikana berliniläiset partiolaiset tarjosivat kebabia

Rövarkyssar - Rosvopusuja

I MIN verkstad ritade vi bilder till en IMWe-målarbok. - MINUN työpajassani piirrettiin kuvia IMWe-värityskirjaa varten

 

VI FICK ihop 40 vackra bilder! Den färdiga boken kan laddas ner här. SAIMME piirrettyä 40 kaunista kuvaa! Valmiin kirjan voi ladata täältä.

DET stora sjöslaget - SUURI meritaistelu

SISTA dagen erövrades borggården av en enorm bläckfisk - VIIMEISENÄ päivänä linnanpihan valtasi jättimäinen mustekala

INTE ENS på ett internationellt scoutläger kommer man inte undan politiken. KANSAINVÄLISELLÄ partioleirilläkään ei nyt pääse pakoon politiikkaa.

Dinofeber - Dinokuume

TRISTAN, så heter Tyrannosaurus Rex skelettet på Berlins naturhistoriska museum. Det här inläggets foton är förresten tagna av min pappa... TRISTAN, sillä nimellä kulkee Berliinin luonnonhistoriallisen museon Tyrannosaurus Rex -luuranko. Tällä kertaa kuvat on muuten ottanut isäni...

 Jag medger stolt att jag tillhör generationen som lekt med plastdinosaurier på skolgården, som snyftat framför tv:n då Lillefots mamma dog i "Landet för längesedan" och som sett Jurassic Park (ettan, förstås) som underårig på video. Den underbart illustrerade Dinotopia-boken har jag i bokhyllan på hedersplats. Som så många andra småbarn hade jag inga problem med att uttala och komma ihåg ord som Pachycephalosaurus, eller Quetzalcoatlus. Dinosaurierna har hängt med på ett hörn genom livet, men på senaste åren mera på bakgrunden. Fram till ett halvt år sedan, eller så.

En ny dinosaurievåg började väl med att Jurassic World kom på bio förra sommaren. Fastän jag inte var värst imponerad av filmen satte den ändå igång alla gamla drömmar... I väntan på att Prehistoric Kingdom-datorspelet någon gång skall komma ut byggde jag mig en söt liten dinosauriepark med det gamla Zoo Tycoon -spelet medan jag lyssnade på filmens soundtrack och på julen prydde dinosaurieformade snöflingor vardagsrumsfönstret. Den största gnistan kom nog ändå från ett annat datorspel - det alldeles nya ARK Survival Evolved där jag, Tobi och ett par vänner äntligen fick chansen att förverkliga våra barndomsdrömmar (om än bara på datorskärmen) och rida runt en oforskad forntidsö på dinosaurier ;)

Utan ARK skulle jag säkert inte ha gått på en föreläsning om förhistoriska insekter som hölls här i Dresden för ett par veckor sedan. Tänk att Meganeura-"trollsländor" har haft över 60 cm vingspann och att Arthropleura-"tusenfotingar" varit 2,5 meter långa! Inte heller skulle jag ha märkt den fascinerande utställningen i Berlins naturhistoriska museum med ett Spinosaurusskelett i naturlig storlek och en mängd andra fantastiska jätteödlor (som t.ex. världens största Brachiosaurus-skelett). Kort och gott, jag lever för tillfället i en ny våg av dinosauriefeber!

SPINOSAURUS - större än Rex, anpassad till ett liv i och vid vattendrag. SPINOSAURUS - Rexiä isompi, hyvin sopeutunut elämään vedessä ja veden äärellä.

 Myönnän ylpeänä kuuluvani sukupolveen, joka leikki muovidinosauruksilla koulun pihalla, joka nyyhkytti kun Pikkutassun äiti kuoli "Maa aikojen alussa"-elokuvassa ja joka katsoi Jurassic Park elokuvan (sen ensimmäisen, tietysti) alaikäisenä videolta. Upeasti kuvitettu Dinotopia-kirja on kirjahyllyssä kunniapaikalla. Ja kuten monet muut pikkulapset, osasin vaivatta ääntää ja muistaa sanoja kuten Pachycephalosaurus tai Quetzalcoatlus. Dinosaurukset ovat seuranneet matkassa mukana halki elämän, mutta viimevuosina pikemminkin taka-alalla. Kunnes ne taas nousivat pinnalle puolisen vuotta sitten.

Uusi dinosaurusaalto alkoi varmaankiin Jurassic World elokuvan vallatessa valkokankaan viime kesänä. Vaikken ollutkaan elokuvasta kovin vaikuttunut, herätti se silti henkiin kaikki vanhat unelmat... Prehistoric Kingdom -tietokonepelin ilmestymistä odotellessa rakensin itselleni sievän pienen dinosauruspuiston vanhassa Zoo Tycoon -pelissä samalla kun kuuntelin elokuvan ääniraitaa, ja jouluna ikkunoitamme koristi dinosaurusaiheiset lumihiutaleet. Suurin kipinä tuli kylläkin eräästä toisesta tietokonepelistä - upouusi ARK Survival Evolved antoi minulle, Tobille ja parille ystävällemme tilaisuuden toteuttaa lapsuudenunelmiamme (vaikkakin vain tietokoneen ruudulla) ja ratsastaa ympäri tuntematonta muinaissaarta dinosaurusten selässä ;)

Ilman ARK:kia en varmaan olisi mennyt kuuntelemaan täällä Dresdenissä pidettyä yleisöluentoa esihistoriallisista ötököistä pari viikkoa sitten. Ajatelkaas, että Meganeura - "sudenkorennoilla" on ollut yli 60 cm siipien kärkiväli, ja että Arthropleura- "tuhatjalkaiset" ovat yltäneet 2,5 m pituisiksi! Enpä olisi tainnut myöskään huomata Berliinin luonnonhistoriallisen museon upeaa näyttelyä, jossa on luonnollisen kokoinen Spinosauruksen luuranko ja muita hienoja hirmuliskoja (kuten esim. maailman suurin Brachiosaurus-luuranko). Toden totta, olen taas saanut dinosauruskuumeen!

EN AV mina absoluta favoriter, Brachiosaurus. - EHDOTTOMASTI yksi suosikeistani, Brachiosaurus.

Spiel '15

SPEL och spelare - PELEJÄ ja pelaajia

Ett säkert hösttecken är att vi och några vänner packar in oss i en bil och kör till världens största (bräd-)spelsmässa i Essen. Så även förra torsdagen. Mässan var ännu större än ifjol, massor av människor och bord fulla med spel som man kan prova på. Mina nyaste favoriter: Mice and Mystics (som jag direkt skulle köpa om jag hittade den till lämpligt pris på engelska istället för tyska...) och Looney Quest. Och så Tail Feathers... som nog var lite för komplicerad för mig (och som litade sig lite för mycket på tur för att vara ett bra strategi-strids-spel), men som hade de vackraste spelfigurerna som jag någonsin sett. Tyvärr var det inte värt 60€ bara för att få måla några möss som flyger på blåskrikor...

FÖR första gången såg vi specialtillverkade spelbord till salu på mässan - unikatmöblerna tillverkas enligt kundens önskemål för hand i Tyskland, och kostar omkring 12 000 € ENSIMMÄISTÄ kertaa näimme erityisesti pelikäyttöön valmistettuja pöytiä myynnissä messuilla - uniikkihuonekalut valmistetaan asiakkaan toiveitten mukaan käsin Saksassa, ja maksavat n. 12 000 €.

Till spelmässan hör också att vi cosplayar - kort sagt klär ut oss som figurer från böcker, spel eller filmer - en hel dag. Ifjol var det Weird West som gällde, året innan Star Wars, och i år tog vi itu med det humoristiska svenska dataspelet Magicka. Veckorna innan mässan var fulla med att sy kåpor, huvor och västar och ännu på onsdag kväll pysslade vi stavar och väskor, men till sist blev allt färdigt i tid. Det var jätteroligt alltid då någon (ganska många sammanlagt!) kände igen oss och ville ta bild tillsammans med oss... mindre smickrande var det då folk trodde vi var stjärngossar!

OCH förstås hade någon ögonen slutna då vi tog gruppfoto ;) Hittar ni mig? JA tietysti aina jollain on silmät kiinni kun otetaan ryhmäkuva ;) Löydättekö minut?

 Tjah... nu är vi hemma, lyckliga men trötta, och det gäller bara att försöka tränga in ännu en maskeraddräkt i den överfulla garderoben och att spela igenom alla våra nya inköp före Spiel '16 om ett år.

MED lite kreativitet förvandlas hotellsängen till et stort spelbord. LUOVUUDELLA hotellisänky muuttuu isoksikin pelipöydäksi

Varma syksyn merkki on se, että pakkaudumme muutaman ystävän kanssa autoon ja ajamme maailman suurimmille (lauta-)pelimessuille Esseniin. Niin myös viime torstaina. Messut olivat vielä suuremmat kuin viime vuonna, valtavasti väkeä ja pelipöytiä. Uusimmat suosikkini: Mice and Mystics (jonka ostaisin oitis, jos löytäisin sen hyvään hintaan englanninkielisenä saksan sijaan...) ja Looney Quest. Ja sitten vielä Tail Feathers... joka kyllä oli hiukan liian monimutkainen minulle (ja jossa onnella oli hiukan liian suuri osuus ottaen huomioon, että kyseessä oli strateginen "taistelupeli"), mutta jossa oli kauneimmat koskaan näkemäni pelinappulat. Valitettavasti 60 € oli hiukan kallis hinta siitä, että pääsisin maalaamaan muutaman sininärhen selässä lentävän hiiren...

HAH! Äntligen har någon översatt och "piffat till" Afrikas stjärna. "Över 4 miljoner sålda exemplar" står det på paketet! HAH! Vihdoin joku on kääntänyt ja "komistanut" Afrikan tähden. "Myyty yli 4 miljoonaa kappaletta" lukee paketin päällä!

Messuihin kuuluu myös cosplay - lyhyesti selitettynä pukeudumme siis kirjoista, elokuvista tai peleistä tutuiksi hahmoiksi. Viime vuonna vuorossa oli Weird West, sitä ennen Star Wars, ja tänä vuonna mahtava ja suurella huumorilla tehty ruotsalainen tietokonepeli Magicka. Viikot ennen messuja kuluivat kaapuja, huppuja ja liivejä ommellen, ja vielä keskiviikkoillalla askartelimme sauvoja ja laukkuja, mutta lopuksi kaikki kuitenkin saatiin valmiiksi. Oli aina todella hauskaa, kun joku tunnisti kirjavan porukkamme (aika moni muuten tunnisti!) ja tuppautui valokuvaan kanssamme... hiukan vähemmän imartelevaa oli, kun joku luuli meitä tiernapojiksi!

 Nyt olemme palanneet arkeen, väsyneinä mutta tyytyväisinä. Pitää vielä tunkea uusimmat naamiaisasut muutenkin täyteen vaatekaappiin, ja tietysti pelata läpi kaikki ostoksemme ennen ensi vuoden messuja!


VI var förresten inte ensamma om att se konstiga ut:
EMME muuten olleet ainoita oudonnäköisiä: