Maalauksellinen vapaapäivä - en målerisk helgdag

Viime keskiviikkona vietettiin täällä Saksissa (ei siis koko Saksassa! Pyhäpäivät vaihtelevat liittovaltioittain!) Katumuksen ja Rukouksen päivää. Siskoni ei ole ensimmäinen, joka on ihmetellyt mistä ihmeen linja-auto ja sänkypäivää "Buß- und Bettag" oikein tarkoittaa, samaa kuulemma ovat pohtineet aika monet saksalaiset ystävämmekin lapsina.

Vapaapäivä keskellä viikkoa on kuitenkin aina tervetullut, itse kutsuimme Anjan ja Klemensin viettämään päivän miniatyyrimaaluksen parissa. Molemmilla heistä, samoin kuin Tobilla, on kokonainen armeija tai parikin pieniä yksityiskohtaisia muovi- ja tinasotilaita, joiden kanssa voi pelata itselleni aivan liian monimutkaista Warhammer-strategiapeliä vaikka keittiön pöydällä (olettaen, ettei kukaan tarvitse pöytää muutamaan tuntiin tai päivään). Pelaamista ennen pienet värittöminä ostettavat figurit tulee kuitenkin maalata... missä vierähtää helposti tunti jos toinenkin figuria kohti! Itse olen maalaillut Tobiaksen ritariarmeijaa muutaman sotilaan vuosivauhdilla jo viimeiset kuusi vuotta, eikä loppua ole näkyvissä. Yhdessä ystävien kanssa oli kuitenkin hauskempi äheltää hiuksenhienojen yksityiskohtien parissa kuin yksin  (mikä sekin voi olla oikein antoisaa, uskokaa pois).

KLEMENSIN varmoissa käsissä syntyi kokonainen rykmentti avaruusolioita. KLEMENS målade med säker hand ett helt rykment utomjordingar

Förra onsdagen firade man Soningens och Bönens dag här i Sachsen (inte i hela Tyskland, helgdagarna varierar från förbundsland till förbundsland!). Min syster är inte den enda som har frågat sig vilken konstig buss- och sängdag man egentligen menar med "Buß- und Bettag", många av våra tyska vänner har undrat över samma sak som barn.

En ledig dag är ändå alltid välkommen mitt i veckan, själv bjöd vi in Anja och Klemens att måla miniatyrer med oss. Båda, liksom också Tobi, har en eller två armeer av små, detaljrika plast- och tennsoldater, med vilka man kan spela ett komplicerat strategispel, Warhammer, fast på köksbordeet (förutsatt att ingen behöver bordet i ett par timmar eller dagar). Före man kan börja spela måste man hur som helst måla alla minimala figurer som köps omålade, och det tar lätt många timmar per figur!
Själv har jag målat Tobias riddararmé i sex år, alltid med några riddare per år, och inget slut på projektet är i sikte. Det var för en gångs skull roligt att kämpa med hårfina detaljer tillsammans med andra kring samma bord istället för att sitta ensam bland en massa färgburkar (fast det kan också vara roligt ibland, tro eller ej).

ITSE sain aikaan tällaisen pegasosritarin. Värit eivät olleet oma valintani, joten sain vain tyytyä nielemään valitukseni täysin perinteisen vaakunaopin vastaisesta lopputuloksesta. SJÄLV fick jag till stånd en sådan här pegasusryttare- Färgerna var inte valda av mig själv, så jag fick bara nöja mig med att muttra om hur de gick stick i stäv med alla traditionella heraldikregler.