Olen hengissä - Jag är vid liv

Joo tuota...blogini hiljeneminen ei tarkoita, että itse eläisin hiljaiseloa - päinvastoin! Joulukuu juoksi karkuun Petteri Punakuonoa joutuisammin, ja Dresdenin lukuisat joulumarkkinat, laboratorion sulkeminen ja siivoaminen talvitauon ajaksi, joululahjojen virkkaaminen sekä eri ystäväporukoiden joulujuhlat ovat pitäneet minut tehokkaasti työllistettynä ja toisaalta myös hymyssäsuin. Nyt istun tihkusateisessa Suomessa ja valmistelen perheen kanssa loppuvuoden suurta juhlaa... päivityksiä siis tuskin on luvassa enää tämän vuoden puolella.

Teille lukijoillekin haluan toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Jos maltatte, voitte hetkeksi rauhoittua tämän videotervehdykseni äärelle: http://vimeo.com/82106187 (Jouluaattona kylään tulevat sukulaiset älkööt vaivautuko, näette otoksen kuitenkin aattona!).


Alltså...det att mitt blog står stilla betyder inte att mitt liv skulle göra det - tvärtemot! December bara sprang förbi, snabbare än Rudolf med sin röda mul, och Dresdens talrika julmarknader, städtalko på labbet, virkning av julklappar samt allehanda julfester har hållit mig sysselsatt, och å andra sidan också glad. Nu sitter jag i regnet i Finand och förbereder den stora festen med hela familjen... det är alltså kanske inte realistiskt att utlova några fler uppdateringar i år.

Jag vill önska er alla läsare en God Jul och Gott Nytt År! Om ni behöver ett ögonblick av lugn och ro mitt i julstöket kan ni kolla in min videohälsning under http://vimeo.com/82106187 (på finska... på engelska hittas den i adressen http://vimeo.com/82106189 , tyvärr hade jag ingen tid för svensk översättning).

Sko i örat - Kenkä korvassa

En kväll pysslade jag ihop en hög med örhängen... ett par med avsågade skruvar, några par med mormorsmors gamla knappar, och så tre par med gamla barbieskor :)

LÄNKTOSSORNA måste först målas - LENKKITOSSUT piti ensin maalata

Eräänä iltana askartelin kasan korvakoruja... yksi pari ruuvinkantoja, muutama pari isoisoäidin vanhoja nappeja, ja sitten vielä kolme paria vanhoja barbinuken kenkiä :)

Intarsiavaakunoita - Intarsivapen

Hyvää itsenäisyyspäivää Nikolausta!

Täällä Saksassa syödään tänään ihan valtavasti suklaata (jolla pyhä Nikolaus yön aikana täytti kaikkien kilttien lapsien esille jätetyt kengät viime yönä).

Viime viikonloppuna sain vihdoin tehtyä valmiiksi kesällä partiolaisten keskiaikaleirillä aloittamani intarsiatrion. Kuva muodostuu ohuenohuista puuviiluista, joita aina sahataan useampi päällekkäin, joten varsinaisen projektini lisäksi minulla oli palasia tarpeeksi kahta ylimääräistä kilpeä varten. Eiväthän noissa värit ollenkaan vastaa alkuperäistä kesämökkivaakunaamme (josta muuten joskus pitäisi blogata...kunhan vain muistaisi!), mutta ovatpahan ainakin lokit ja vene paikoillaan. Näin jälkikäteen oli pakko todeta, että hieeeeeman liian vaativa aihe ensimmäiseksi intarsiatyöksi (ärsyttäviä rakosia siellä täällä viilujen välissä), mutta hauskaa oli silti tehdessä.

Keskimmäinen (alkuperäiskappale) jää tänne itselleni, vasemmanpuoleinen lähti postitse matkaan isoisälle syntymäpäivälahjaksi. Oikeanpuolimmainen päätynee jonnekin koristamaan kesämökkiämme.

Glad självständighetsdag Nikolaus!

Här i Tyskland äter man helt massvis med choklad idag - under natten har nämligen St. Nikolaus fyllt alla de snälla barnens skor med godis.

Förra veckoslutet fick jag äntligen färdigt intarsitrion som jag började på under scouternas medeltidsvecka på sommaren. Bilden består av supertunna träflisor, som man alltid sågar ut med flera lager på varandra, så jag hade sammanlagt material för tre tavlor. Visst, färgerna motsvarar inte helt de ursprungliga färgerna från vårt sommarhusvapensköld (som jag också borde blogga om...bara man kom ihåg!), men i alla fall sitter måsarna och båten på sina rätta platser. Såhär på efterhand måste jag nog medge att motivet var liiiiite för krävande för ett första intarsiarbete, men roligt var det i varje fall.

Skölden i mitten är den ursprungliga, den till vänster skickades till morfar som födelsedagspresent. Den högra hamnar väl någonstans på vår sommarstuga.

1.Advent(ti)

Omnomnomnomnom... KIITOS äiti - TACK mamma

Tänä vuonna en toistanut viimevuotista virhettäni mennä ensimmäisen adventtisunnuntain jumalanpalvelukseen lähikirkossamme. Perhejumalanpalvelukset kunniaan, mutta jossain minullakin kulkee raja sen suhteen, kuinka paljon nukketeatteria, härkiä, aaseja, joulukalentereita ja hermostuneita pikkuvauvoja kirkossani siedän ;) Sen sijaan piipahdin taas Turun Tuomiokirkon Virtuaalikirkkoon netissä - onhan siinä sekin hyvä puoli, että hoosiannaa voi kuulla aamutakissa istuen. Ja hei, kuvaruudussa vilahtivat jopa omat vanhemmat ehtoolliselle jonottamassa :D

Kirkonmenojen jälkeen keittelimme Hurrika-siskon kanssa riisipuuroa ja avasimme äidin pikkujoululahjoja joulumusiikin tahdittamina. Hurrika taitaa kyllä tänä vuonna voittaa  jo perinteeksi muodostuneen lahjoita-siskolle-oudoin-löytämäsi-kuusenkoriste-kilpailumme - eihän allaolevaa "Godzillariinaa" voi mitenkään päihittää (toivottavasti).

Hyvää Adventtiaikaa teille lukijoillekin!

Öh?

I år lät jag bli att gå till vår grannkyrka för första advent. Familjgudstjänster i all ära, men det finns en gräns för hur mycket dockteater, tjurar, åsnor, julkalendrar och nervösa babyn jag tål i kyrkan ;) Istället satt jag mig återigen framför datorn och lyssnade på Hosianna i Åbo Domkyrka via virtuaalikirkko.fi. En klar fördel är att man kan sitta i kyrkbänken i morgonrock... och hej, jag såg mamma och pappa där de gick till nattvarden :D


Efter gudstjänsten kokade vi risgrynsgröt med Hurrika-syrran och öppnade lillajulspresenter från mamma. Hurrika vinner nog vår traditionella ge-din-syster-den-konstigaste-julgransdekorationen-som-du-hittar-tävling, inget kan väl slå "Godzillarinan" på bilden ovan.

Jag vill önska en skön Advent till alla er läsare!